Reddit reviews The Persians: Ancient, Mediaeval and Modern Iran

Ajattelin olla kommentoimatta kokonaan, mutta nyt mennään niin aiheen vierestä ja niin pahasti pieleen niin on pakko kommentoida. On täysi myytti, että länsimaat ovat syypäitä lähi-idän ongelmiin. Lähi-idän ongelmat olivat olemassa jo kauan ennen länsimaita.

Ennen kuin kommentoin enempää, annan muutaman kirjallisuusviitteen...

• The Persians: Ancient, Mediaeval and Modern Iran Paperback – Homa Katouzian
  
• A History of the Arab Peoples Highlighting Edition - Albert Hourani
  
  Ensinnä on täysi myytti lähi-idän olleen keskiajalla länsi- ja keski-Eurooppa edellä. Harha johtuu erilaisesta yhteiskuntarakenteesta. Lähi-idässä kaupungit rakennettiin siellä täällä olevien hedelmällisten saarekkeiden keskelle. Yhdellä alueella kaikki keskittyi ja keskitettiin yhteen metropoliin. Euroopassa taas ei ollut pulaa hedelmällisestä maasta ja maanosa oli täynnä pieniä linnoitettuja kaupunkeja, joissa kaikissa oli omat pienet yhteiskunnalliset instituutiot. Tämän takia lähi-itä näyttää kehittyneelle sillä siellä oli muutama iso metropoli. Eurooppa taas näyttää pimeälle paikalle sillä kaikki on pientä ja hajautunutta. Tosin tämä on myös osittain harhaa, sillä esimerkiksi Notre Damen rakennus aloitettiin jo 1163.
  
  Mielenkiintoinen seikka lähi-idässä on, että yhdyskuntarakenne on hyvin pitkälle pysynyt samana. Syyria on rakentunut Aleppo-Damascus kaksikolle. Irakia hallitsee Baghdad. Jordan rakentuu Ammanin ympärille. Egyptin sydän on Kairo. Kaikissa näissä maissa on myös samat ongelmat mitä oli 1000 vuotta sitten. Hallitsija hallitsee 100% metropolin sydämmessä. Mitä kauemmaksi metropolista mennään, sitä vähemmän valtaa keskushallinnolla on, kunnes jossain kohtaa hallinnon valta katoaa täysin ja on riippuvainen paikallisten heimojen hyväksynnästä. Maita uhkaavat uhat ovat myös samat kuin aikoja sitten. Aikoja sitten uhka keskushallinnolle tuli erämaiden heimoilta, jotka liittoutuessaan saattoivat kukistaa hallitsijan. ISIS:n synty ei ole mikään poikkeus lähi-idän historiassa vaan toistaa samaa vanhaa historiallista kaavaa.
  
  Persia tai paremmin sanottuna Iran on oma tapauksena. Iranissa ei ollut yhtä isoa hedelmällistä aluetta, joka olisi mahdollistanut isojen metropolien synnyn. Sen sijaan Iranissa yhteiskunta siroutui pieniin eristettyihin yhteisöihin. Näitä eristettyjä yhteisöjä sitoi yhteen yksi yhteinen kieli ja ennen kaikkea usko Shahiin. Iranin historia on lyhyesti sanottuna surullinen sarja sisällissotia jossa haastaja pyrkii saamaan vallan itselleen ja tulemaan Shahiksi. Olojen epävakauden johdosta iranilainen yhteiskunta on hyvin lyhyt jänteinen ja suoraan sanottuna paranoidi. Iranin iänikuisten sisällissotien kaavan rikkoi vain ainoastaan ulkopuolisen uhan ilmestyminen Venäjän ja Britannian muodossa. Kun nämä kaksi valtiota ilmeistyivät kuvioon, Iran oli jo jäänyt todella pahasti jälkeen muuta maailmaa. Länsimaalaiset intellektuellit mielellään maalavat Iranin kaikkien ongelmien syyksi Britannian ja Yhdysvallat. Tosiasia kuitenkin on, että Iran oli takapajula jossa valta oli niin Shahilla kuin Ulamalla. Jos 50-luvulla Ulama ei olisi asettunut Shahin puolelle, olisi se kaapannut vallan ennemmin tai myöhemmin. Yhdysvaltojen ja CIA:n väliintulo vain lykkäsi Ulaman valtaannousua.